sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Hei hei heinäkuu


Heinäkuu meni ja pimeys alkaa laskeutua Pohjolaan. Joku siika pitää vielä pidentyvien varjojen lomasta nostaa ja myydä...


Rutaniemen kupeesta löytötavaraa ajalta 29-30.7.2016:

Tuo uistin oli pitkässä verkkopätkässä. Ymmärtäisin nippa nappa jos se olisi ollut keskellä, mutta se oli noin 40 metriä lipusta.

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Puolimatkan Krouvi

Puolivälissä ollaan alkuperäisen suunnitelman mukaisessa siianpyyntiaikataulussa. Pientä numerotietoutta: gepsin mukaan verkkolenkki on kaikkinensa veneellä noin 20 km pitkä. Löpöä on palanut noin 100 litraa. Siiantumppeja on myyty reilu 80 kiloa. Aika vahvasti maistuu nysväykseltä. Järvellä ei aikaa kylläkään mene kuin 4-5 tuntia, joten rapuasioita ehtii mukavasti hoidella ikäänkuin päätoimena. Säät ovat olleet hyvät, sikäli mukavaa touhua. Bisnespuoli on lähinnä omalta osalta hyväntekeväisyysosastoa. Tuleepahan nyt jotain noistakin kuitenkin firman kassaan. Tällä tahdilla siioista voisi kuukaudessa saada itselle oikeasti palkkaa maksuun ehkä työttömyyskorvauksen verran, joka muuten vastikkeettomana etuisuutena loukkaa oikeustajua ja pitäisi ehdottomasti muuttaa vastikkeelliseksi eli moisen saamisen edellytyksenä tulisi olla työvelvoite.

Jo alunperinkin finaalissa olleet verkot ovat finaalissa.


maanantai 25. heinäkuuta 2016

Siikaflunssaa ja rapua

Perhana,

hektinen rapuaika tulla jollotteli päälle rytinällä ja siinä sivussa iski ankaruusarvoltaan lähelle neljäsosaa nouseva eli semi-ankara siikaflunssa. Voi olla myös, että kun kainalossa on 24H stress protectia, niin 25. tunnin koittaessa, stressi iskee ja pöpöt yrittävät kellistää kalastajan.

Rapuaika toi ravut myös verkkoihin, kuin tilauksesta. Kuvassa Hans "Hanska" Rapu on kivunnut kalastusveneen kuskinpallille esittelemään massiivisia nyrkkejään. - Suunsoitto loppuu, kun nämä alkavat puhua, toteaa "Hanska" ja suuntaa ilkeän, väkivallan uhkaa tihkuvan, tuiman katseen kuvaajaan. Nyrkkien heiluttelua hillitsee kuvassa näkyvä näyttävä kääriytyminen monofilament-pakettiin.
Siikoja nousee kappalemääräisesti sen verran, että jos kalat painaisivat kilon, homma olisi järkevän rajamailla. Tällaisenaankaan en toki malta kesken kaiken kalastusta heittää, vaikka vuorokaudessa ei oikein tahdo tunnit riittää rapujen vuoksi. Hyrkkaa on nimittäin siikahyrkkakin ja se kasautuu lopulta rapuhyrkkien päälle. "Pienistä virroista..."

Pimeän hetki pyhitetty siioille.

Siikaa on mielestäni tarjolla sen verran, että kalastuksesta saisi itsessäänkin kannattavaa. Hyvänä lisänä tuota voi ainakin ehdottomasti pitää. Matikat muodostavat kiusallisen sivujuonteen, mutta arvioisin, että pohjoisen Päijänteen kääpiöityneelle madekannalle silloin tällöin kuoppaan lentävä laatikollinen mötikoita ei tee huonoa.

Tänä yönä oli siiat aika hyvin liikkeellä. Yksikin tynnyrillinen todella kehnoa verkkoa tuotti merkillepantavasti siikaa aina, kun jatassa oli vain jäljellä pienikin repale ehjää liinaa. Kalastus itsessään sai voimakkaita Turkkalaisia vivahteita, ölinän kaikuessa ja rään roiskuessa tyynellä Ristinselällä. Vaihtotynnyriä olen tässä selvitellyt ja vähän solmiskellut pahimpia repeämiä yhteen.




torstai 21. heinäkuuta 2016

Yöllisiä maisemia ja kaikuja

No niin hoidetaanpas nämä maisemakuvat aluksi pois alta.


Olen yleensä käynyt verkoilla päivällä ja monin paikoin selkävesillä ei voi olla kiinnittämättä huomiota välivedessä päivystävään kalamassaan:


Nämä kalat, jotka ilmeisesti ovat kuoreita tai muikkuja tahi kuoreita ja muikkuja nousevat yöllä pintaan:


Eikä niitä suinkaan joka paikassa ole:


Neljä kappaletta kuninkaallista pohjoisen Päijänteen jättiläismuikkua on ollut siikaverkoissa. Kuorettahan on jatkuvasti ja niitähän ne matikat tulevat syömään.

Maikku ja siat

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Mötikkäterroria!

Tähän aikaan siiat ja kuhat ovat mukavasti eri paikoissa: kalastus on sikäli eettisesti ja muutenkin älyllisesti korkealla tasolla, että alamittaisia kuhanpoikasia ei käytännössä tule sivusaaliiksi lainkaan. Jos tulee kuhia, verkot ovat väärissä paikoissa - tai siis paremminkin väärällä syvyydellä - ja luultavasti myöskään siikoja ei verkoissa ole...

Mutta pienet mötikät kiusaavat. Niitä on verkoissa pahimmillaan runsaasti ja yleensä vähintään saman verran kuin siikoja. Höperö juttu, että niille ei tähän aikaan ole mitään markkinoita. Jos Jyvässeudulla olisi kalasatama tai muut hyväksytyt käsittelytilat, voisi nämäkin mateet jauhaa kalamassaksi ja vaikka pakastaa.


maanantai 18. heinäkuuta 2016

Terve Aurinko!

Mukavaa välillä vähän aurinkoista keliä. Verkkoreissun pääsi aloittamaan tervehtimällä oikeaoppisesti auringonpyörää ja levittämällä niinikään oikeaoppisesti vuosikerta-aurinkorasvaa ihon suojaksi, kun ei talven jäljiltä ja muutenkaan ole luontaista suojaväriä.


Lämpöjen puolesta myös moottorilla oli tällä kertaa kaikki hyvin ja hyvä niin.


Saalistakin tulee, niukahkosti, mutta todella tasaisesti, mikä on hyvä ja tärkeää. Tasaisuuden vuoksi voisi kalastusstrategiana käyttää näännytystaistelua, eli asettaa tyydyttävä tavoite ja jauhaa siikaa ylös tarvittavan kauan.


Lopuksi tietenkin vielä muistutus, että itku lyhyestäkin ilosta ja ankarasta kuurosta vettä niskaan...


lauantai 16. heinäkuuta 2016

Pilviä...

Huolten ja murheiden synkät pilvet kasaantuvat kalastajan päälle...

Kolmannella reissulla Valmetti otti ja keitti. Uusien ankarien tutkimusten perusteella ns. ylävesiletkun alas kölissä olevaan jäähdytinputkeen menevä liitos tihkuttaa ihan hiljalleen vettä ulos. Tämä ajan kuluessa näköjään riittää siihen, että syntyy ilmatasku ja sitten kohta kiehuu?
Mitä tästä opimme? Olisi pitänyt vaihtaa kerralla samantien joka ikinen vesiletku ja uusia klemmarit. Kannentiivisteen palamisen oireita ei ole havaittavissa, öljyn määrä ei lisäänny, öljy on mustaa ja kirkasta, öljyntäyttökorkissa eikä syylärin tulpassa ole mitään epämääräisiä vaahtoja, eikä moottori savuta lainkaan. Jos taas selvisin säikähdyksellä täytyy osoittaa iso kiitos Vetehiselle ja kaikille kalastajien suojeluspyhimyksille ym. Ihme moottori. Letku täytyy kuitenkin uusia.

Vetokoneen jo avasin kertaalleen ja poistin paulaa ja liinaa, mutta ei oikein pelaa niin kuin syksyllä. Uudestaan auki, toisen sivulevyn kaksi kiinnitysruvia tietenkin jumeksessa ja kuusiokolojen nylppäys!!! Kalastajallakin alkoi keittää... onneksi on ylipaineventtiili.

Verkkoa tulee kuin Eka Vekaran byysistä. Seuraavaksi alkoi tulla 50 Euron seteleitä...
Lopulta matto taisi olla vaan liian vauhdilla asennettu ja kiristetty.

Näitä haluamme nostaa lisää!


torstai 14. heinäkuuta 2016

Ensimmäinen reissu

Kuvassa näemme kuinka kalastaja putputtaa kohti tuottoisien seikkailujen tuntemattomia kohtaloita (romanttinen kuva ammattikalastuksesta):


Todellisuudessa ensimmäinen verkkopätkä oli ilmeisesti kivessä kiinni ja meni poikki... lisäksi nostokone ei toimi kunnolla. Täytyy sitä tutkia tässä jossain välissä.

Ei ole kovin satoinen siika pohjoisella Päijänteellä. Ja kun keskipaino on avattuna 200-300 g, mitään huimia päiväsaaliita ei kerry.

Parhaasta pätkästä tuli 12 siikaa, huonoimmasta ei ensimmäistäkään.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

30 päivää sikaa eli siianpyyntiin sonnustautuminen

No niin, perhana melkein jo piti blogin otsikkokin muuttaa muotoon epäkaupallista valittamista kaikesta, mutta nyt ei kenelläkään ole hätää tai syytä huoleen: nimittäin vene - ja verkotkin - ovat jo järvessä.

Synkähköä
Tarkoitus olisi siis hieman nostaa siikoja. 30 päivän ankara ja armoton pommitus. Vanhoilla verkoilla tosin, mutta 7 vaihtelevan pituista pätkää laskin...

Tosta tulee
Yllättävän paljon oli mökkiläisillä verkkoja järvessä. Kaikuluotaimestakin näkyi silloin tällöin mielenkiintoisia juttuja:

Muikkuako?!
Siikojako...?

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Se heräsi...

Ostatti vielä uuden akun perhana, mutta nyt se on jo koesoitettu ja laskua vaille.


Vetokone pitää vielä purkaa, koska se haukkasi pätkän Iiron Sinkkiä loppusyksystä - tai alkutalveahan se jo oli.

Ei ole suuria odotuksia siianpyynnille. Jos nyt vähän hyrkkaa saisi tahkottua ylös.

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Akselin linjausta ja kytkimen öljynvaihto

Juupeli, kävin vähän pöperöitymässä mökillä Inarissa, minne oli kyllä tarkoitus mennä töihin eli kalaan, mutta pientä säätöä kalustohankintojen ja loppukädessä Metsähallituksen kanssa luvista. Tarkastellaan niitä kuvioita joskus myöhemmin.

Nyt pitää päästä vauhdilla kalaan, kalastajan rahnut on loppu.

Akselia vähän rihtailin, kun nyt on uusissa tyynyissä toimivat säädöt. Maksimi sallittu heitto on 0,25mm. Kaikista paras ois varmaan joku laakeroitu välinivel, mutta tällä romulla nyt mennään, ennen kuin saadaan uudempaa tilalle tai peruskorjausta suoritettua.


Arvioisin, että mielenkiintoista... pientä heittoa on mutta sallitun rajoissa. Täytyy vielä koittaa laskea hiukan toiselta puolelta, tasoittuuko erot?

Kytkimen öljyt vaihtuivat todella näppärästi helvetinkoneella:
Sieltä sitä tulee...

...ja tänne se menee.