tiistai 17. tammikuuta 2017

Hyvää pahassa, pahaa hyvässä

Jaahas,

kuten selvästi voi aistinvaraisesti ja työperäis-empiirisesti todeta: talvet ovat lämpimämpiä ja lyhyempiä, kuin ennen wanhaan.

Tästä seuraa hyvää ja huonoa.

Lempeät nollan lähettyvillä pitkiä aikoja viipyilevät säät eivät muodosta sellaista vastusta talvikalastajalle, kuin kunnolliset talvipakkaset. Jääpäivät pysyvät kohtuullisesti mukavuusalueen sisällä, raaka extreme-kalastuksen säväys puuttu. Jaksaa paremmin pitkiä päiviä ja putkia.

Sitten toisaalta leppoisat kelit eivät tee kunnon jäitä. Kausi lyhenee, eli käytännössä viimeisten jäiden hyvät uinnit jäävät kokonaan pois kalastuksen piiristä (tässä kohtaa hydrokopterista olisi kaksi viikkoa hyötyä...).

Ohuet jäät paitsi rajoittavat turvallista liikkumista, niin myös muuttuvat keväällä nopeasti heikoiksi. Toisaalta verkkojen uitto ja kokeminen on ohuiden jäiden ja heikosti jäätyvien avantojen ansiosta helppoa ja nopeaa.

Lumen vähyys tai suoranainen puuttuminen tekee moottorikelkasta huonon kulkupelin. Pari viime talvea, kun on rytkytellyt melkeinpä lumettomalla jäällä, niin on nelivetomönkijän valjastaminen verkkokulkineeksi noussut väkisinkin mieleen. Toisaalta on toisinaan tuntunut, että lumeton jääkansi antaa veteen paremmin valoa ja kuhan uinti on parempaa...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti