torstai 25. helmikuuta 2016

KKK eli kuhankalastuksien kalkulointeja

Jawohl,

uudessa Kalastaja-lehdessä hehkutettiin sisävesikalastajien saaliin olleen ankarassa kasvussa sekä saaliin määrässä että arvossa. Ja että saalis oli hyvä! Kuhankalastajaa tietenkin kiinnostaa sisävesikuha, joten tarkastellaanpa tilastoja, jotka muuten on kerätty kyselyillä. Kai niissä on oikeanlaiset laskennalliset korjauskertoimet käytössä. Kaikkihan noita lappuja ei viitsi kuitenkaan täytellä. Kyseessä on kai se A4-saastenivaska, joka tulee postilaatikkoon uudestaan, jos sen jättää täyttämättä. Ja jos uusintakyselyäkään ei palauta, kohta soi puhelin...

Kuha oli sisävesien ammattikalastuksen, eli vielä nyt kun kansalliseen tapaan nöyrästi järjetöntä EU-kuraa tässä henkeen hörpitään, niin eurosti ilmaistuna kaupallisen kalastuksen toiseksi tärkein saalislaji arvossa mitattuna muikun jälkeen. Vuonna 2014 kuhaa nostettiin sisävesistä reilut 0,4 miljoonaa kiloa ammattikalastajien toimesta, joita oli aktiivisena noin 400.

Tarkistetaanpas todellisuus. 0,4 miljoonaa kiloa on 400000 kg eli 400 tonnia. Jos 400 äijää kalasti, se tekee keskimäärin tonni kuhia per ukko vuodessa. Siis per ukko joista osa ei kuhia kalastanut lainkaan. Tästä on vedettävä johtopäätös, että jotkut saavat paljon kuhia, koska sisävesikalastajia on eniten Pohjois-Suomessa. Isot troolarit kai nyt tosin heinä-elokuussa nostavat sivusaaliina jo tuon verran siellä, missä kuhia on hyvin.

Aistinvarainen empiria sekä kalenteri kertovat selvästi, että nyt on parhaillaan talvi. Talvella 2014 oli kuhia saatu 200 tonnia eli samanlaisella kalkulaatiolla keskimäärin 500 kg per ukko. Tästäkin on vedettävä johtopäätös, että jotkut nostavat kuhia todella kovia määriä jään päältä. Epäilen Vanajaveden, Oulujärven ja Pielisen kalastajia.

Mutta nyt on siis määriteltynä riman matalimmat kohdat, joista on päästävä vuosittain yli tai se on vedettävä pussi päähän. Eli vähintään 500 kg kuhia jään päältä ja vuodessa vähintään tonni kuhaa. Pitää olla parempi kuin keskiverto, ettei jämähdä demarisuhnuksi! Jos jää kantaa viisi sataa tulee kyllä vastaan aika nopeasti jo sillä satasen viikkovauhdilla, mitä voi pitää miniminä että touhu kannattaa. Päijänteellä talven kuhasaalista rajoittaa merkittävästi kauden pituus eli jäätalven lyhyys. Kalastamaan ei ole päässyt kuin pari kuukautta viime vuosina. Pitkä syksy auttaa loppuvuodesta. Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin. Palataan rajapyykkiblogien merkeissä, kun kuhia on saatu riittävästi hengiltä.
Alkuperäinen sarjis Fingerpori 9.9.2011 (c) P. Jarla / Helsingin Sanomat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti